Your life is yours!

Our parents give us life.  We don’t deserve it. It’s a gift we get for free. However, later in life many people feel that they should make efforts to deserve everything they get. Why do people feel guilty when happiness comes effortlessly? There’s a hungry emotional and mental structure they feed: they feel they have to pay back every moment of happiness some way. It can’t be paid back.

 

When you think that you deserve vacation, could you modify your thinking and just take vacation because you want it? Without making others aware of how much you worked before? Can you just take off to be lazy and enjoy life? Somebody cleans the whole house to tell about it – proving others to have done enough. Somebody goes jogging to deserve some beer. It’s a way to feel less guilty when you jogg first.  Maybe you could just have a beer if you want one and admit that to yourself?

 

The guilt which is a widespread pattern among many people can also be the result of not feeling gratefulness for life and for our parents. Gratefulness is a natural and nourishing feeling. Guilt is not. Sometimes it takes a long time to get there.  Personally, I had 15 years of inner research why I couldn’t feel deep gratefulness towards my parents. To feel gratefulness, means to be free from guilt. When I found the gratefulness in me, the guilt disappeared.

 

If this systeme where you deserve things was taken away, could you stand living free? Or would you need this prison of endless tensions where you get gratification and thanks from yourself? Imagine if you just could leave the guilt and do things spontaneously without needing other people’s acceptance for anything you do or you don’t do? When you completely let go of guiltifying yourself you need to let go the gratification side too.

 

Old yogic scriptrues, like Bhagavadgita, speak about action without expectation of fruits. You do things just because you have to do, they need to be done or you just feel you want to do without any expectations. In today’s world, where the society pushes us to achieving new things, it’s important to take space to do also things that  are not profitable for us. Things that we are not thanked for. Or never will be. We can just do good and  compassionate deeds  that we keep in our hearts. We can help someone we don’t know without any feeling of being good. We just help. Try today! Do something with love and with no expectation and let it grow in the world. Don’t think about it afterwords.

 

UNE VIE FRUCTUEUSE

La vie nous a été donnée, à nous tous, par deux personnes. Gratuitement. Elle nous a été donné sans qu’on doive la mériter. Cependant, beaucoup ont une vision dans la vie que nous devons mériter notre bonheur au lieu de le recevoir. Nous nourrissons  cette structure mentale et émotionnelle en répétant le même comportement.  Mais qui est ce qui fait bouger cette marionnette invisible? Pour qui devons nous prouver des choses? Pourquoi nous sentons-nous coupables d’être heureux et d’avoir des choses parfois facilement, sans nous battre?

Pour prendre des vacances, as-tu besoin de prouver à quelqu’un que tu as assez travaillé pour le mériter?  Sans te justifier à l’égard de qui que ce soit? Pourrais-tu te laisser aller un peu dans la paresse ou le plaisir sans te soucier que quelqu’un le voie de travers? Il y en a qui doivent  nettoyer  toute la maison, s’oocuper du jardin, des enfants, des voisins, pour ensuite en parler aux autres et avoir le sentiment d’avoir assez fait.  Est-ce que tu pourrais prendre une ou deux bières juste pour ton plaisir sans te sentir obligé de courir un marathon d’abord?

Le sentiment de culpabilité est tellement courant de nos jours. Est-il le corollaire du fait que nous ne sentons pas la reconnaissance envers la vie et surtout, nos parents? La reconnaissance est un sentiment extrêmement important et rassurant. Personnellement, je n’ai mis que 15 ans pour comprendre ce qui était derrière mon incapacité d’être reconnaissante vers mes parents. 😀 Parfois, je le sens encore, mais je sais que c’est un dérangement et que ça va passer. Pour être profondément serain, la reconnaissance est indispensable.

Si tu pouvais te débarrasser de ce systême où tu peux mériter des choses et où tu es remercié par toi-même, serais-tu capable de vivre libre et heureux? Ou, est-ce que tu sens un besoin de rester dans cette prison de tensions sans fin où toi, tu contrôles les remerciements et la culpabilisation? Imagine, si tu laissais tomber la culpabilité et que tu n’avais pas besoin de plaire aux autres?

Les anciens textes yogiques, comme la Bhagavadgita, parle du service désintéressé. Comment agir sans arrière-pensée, sans aucune attente? Dans la société d’aujourd’hui, il n’est pas facile de trouver comment faire des choses spontanément et sans attendre quoi que ce soit. Au moins on doit se justifier, s’expliquer – ce qui est presque impossible, car il n’y a rien à epxliquer. Il n’y a pas de raison, parce que notre action n’a d’autre but que de faire du bien à quelqu’un. On n’attend rien en retour. Nous pouvons toujours réserver une petite place dans notre coeur pour l’action dont on abandonne les fruits. Nous pouvons faire de bonnes choses sans en faire part aux autres et aider quelqu’un que nous ne connaissons pas et ensuite ne plus en parler, ne plus y penser.  Laisser les fruits pour le bien du monde entier.

ANSAITSET ELÄMÄN!

Kaikki olemme saaneet kahdelta ihmiseltä elämän. Ilmaiseksi. Kuinka monessa meistä elää kuitenkin sellainen mielenkiintoinen jännite, että elämässä asioita pitää ansaita? Aika monen. Sisällämme kiristää itse ruokkimamme ajattelu- ja tunnesysteemi ja vaatii meiltä tekoja, hyvitystä jokaisesta onnen hetkestä. Mutta kuka tätä näkymätöntä marionettia liikuttelee? Ketä varten suoritamme elämäämme? Kenen suhteen tunnemme syyllisyyttä onnestamme?

Kun ajattelet esimerkiksi ansaitsevasi loman, voisitko vain ajatella, että otat lomaa, koska haluat lomailla? Ilman että kenenkään täytyisi kuulla miten ahkera olet ollut? Saatko lähteä laiskottelemaan tai nauttimaan elämästä ilman että kukaan paheksuu? Tai voitko jättää muiden vihjailut omaan arvoonsa, jos ne eivät ole myönteisiä?

Joku siivoaa talon, pesee kaikki ikkunat ja on sitten ansainnut hetken sohvalla. Kertoo työmäärästään ystävilleen tai tutuilleen muiden asioiden lomassa todistellen uurauttaan. Joku lähtee lenkille jo oluen kuvat verkkokalvoillaan ja ansaitsee kaljan tai pari käytyään lenkillä. Kuka voisi vain ottaa ne kaljat? Tulisiko syyllisyys pintaan, jos ei olisi heittää pöytään kunnioitettavan ponnistelun suomaa valttikorttia?

Kaikkialla lymyävä syyllisyys voi johtua myös siitä, että emme tunne  kiitollisuutta elämää ja vanhempiamme kohtaan. Se olisi luonnollinen tunne ja kantaisi elämässä eteenpäin. Monille aidon kiitollisuuden löytyminen on ison työn takana. Itseltäni meni siihen kuitenkin vain viisitoista vuotta 😀 sen jälkeen kun aloin toden teolla pohtia miksi olin niin kiittämätön. Olen sitä tosin vieläkin hetkittäin.

Jos tämä ansaitsemisrakennelma irtoaisi sinusta, osaisitko elää vapaana? Vai tunnetko haluavasi elää tässä loppumattomien jännitteiden vankilassa, jotta saat kiitosta itseltäsi? Voisitko jättää syyllisyyden ja tehdä asioita spontaanisti ilman jatkuvaa muiden hyväksynnän janoamista? Jos päästät irti itsesi syyllistämisestä, joudut luopumaan myös päähän taputtelusta. Se ei tietenkään tarkoita tyytyväisyydestä luopumista.

Vanhat joogatekstit, kuten Bhagavadgita, puhuvat teoista, jotka ovat pyyteettömiä. Ne tehdään koska ne pitää tehdä, ne kuuluu tehdä, ne haluaa tehdä  tai ne vain tehdään – ilman mitään taka-ajatusta ja odotusta. Tämän päivän maailmassa, jossa niin paljon teemme asioita saavuttaaksemme jotain, on tärkeää ujuttaa tietoisesti omiin tekoihin myös sellaista, josta emme koskaan tule saamaan kiitosta tai palkkiota. Tehdä hyviä tekoja ja kokea myötätunnon hetkiä, joista emme edes kerro muille. Teemme, koska vain teemme ja säilytämme kokemukset sydämessämme. Autamme tuntematonta emmekä tunne itseämme sen paremmaksi. Autamme vain. Kokeile jo tänään! Tee jotain rakkaudellista ja pyyteetöntä, jätä sen vaikutukset maailmaan ja unohda se heti sen jälkeen.

1062198_10152952798105529_1912850173_n

Advertisements

One thought on “Your life is yours!

  1. Onnellisuus piileksii syvällä
    syyllisyyden pitkässä heinikossa,
    puhuu vapaudesta
    olla ja nauttia, auttaa
    pyyteettömästi, ilman odotuksia,
    kuiskata hiljaa kiitos
    perhosen siivin.

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s