He, she, you and I

For us the Ashtanga yoga practitioners Patanjali is mostly known as the author of the Yoga Sutra text, a collection of aphorisms concisely bringing forth the essence of yoga. In the longer version of the Ashtanga mantra we remind ourselves of this fact by reciting “I bow to Patanjali who gave to the world the yoga to purify the mind” (yogena cittasya). The mantra goes on by stating “and the grammar to purify the speech” (padena vacam”) “and to purify the body he gave the science of medicine” (malam sarirasya ca vaidyakena). Many also know that the author of the Yoga Sutra remains unknown and that the name Patanjali might have been given to this person because of the glory it already had through the work of the grammarian who lived some hundreds of years earlier. Thus this mantra is a bit confusing, because the name it utters, actually refers to two different people.

It’s interesting though that the person who composed the mantra knowing or ignoring these facts wished to group these three things together as ingredients for a good life: purity of body, mind and speech. The same base is presented in a more complete form in the Sadhana Pada of the Yoga Sutra where the ten maxims of life under the name of Yama and Niyama are listed. Our behaviour is an extension of our verbal expression which is influenced for its part by the way we think. As well as our mind gives its colors to our language, a clear and precise use of the language affects our mind and removes the thinking patterns that otherwise make us blind towards the reality.

My own Sanskrit studies are more than modest. Over and over again I’ve started the Sanskrit grammar studies in India and every time been I’ve been amazed afresh by the purity, clarity and power of that language. One curiosity I picked up a long ago was the organization of the grammar when it comes to the verb conjugations with personal pronouns. In the West we start learning them with the first person of singular. ‘I’ is not the first person to learn in Sanskrit, it comes after the third and second persons. It felt even painful to have to reverse my logic and I felt it was almost impossible to start to see the world from this perspective. Later I’ve paid attention to my own use of this pronoun and I’ve realized that I don’t need it as much as I used to. And when you don’t need the word you don’t need the reference either. 💡 When you think of others first it expands your mind and makes you naturally more generous.

During many years I’ve been noticing this kind of details and deviations in my thinking and my language and have become more curious to check what I really say when I say something. Even a tiniest word can turn everything upside down and change everything. What kind of change? Well, when we are talking about yoga, we are interested in seeing weather our world is built around our ego, the self-centeredness or not. And can we do something about it just by changing our language habits. There are some extremely interesting little words that we use all abundantly and routinely. One of them is ‘I’.

ELLE, LUI, TOI ET MOI

Pour nous, les praticiens du yoga Ashtanga, Patanjali est connu en tant que l’auteur de Yoga Sutra, une collection concise d’aphorismes qui rend l’essence du yoga. Dans la version longue de l’Ashtanga mantra, nous nous rappelons ce fait en récitant: “Je me prosterne devant Patanjali qui nous a apporté le yoga pour la purification du mental” (yogena cittasya). Le mantra continue “et la grammaire pour la clarté du discours” (padena vacam) “et pour la pureté du corps physique, il a donné la science de la médicine” (malam sarirasya ca vaidyakena). Beaucoup savent que l’auteur du Yoga Sutra est un inconnu et que le nom de Patanjali lui a été donné probablement à cause de la gloire du grammairien de ce nom qui vécut des centaines d’années auparavant. Or, ce mantra crée une petite confusion intellectuelle, car le nom qu’il cite réfère à deux personnes distinctes.

Il est pourtant très intéressant de constater que la personne qui a composé le mantra connaissant ou ignorant ce fait, ait tenu à regrouper ces trois choses ensemble, ingrédiants pour une vie épanouie: pureté du corps, du mental et de la parole. La même base est présente dans une forme plus complète dans le Sadhana Pada du Yoga Sutra sous le nom de Yama et Niyama, les dix maximes pour la vie. Notre comportement est l’expension de notre expression verbale et c’est dans notre façon de penser que cette dernière va puiser. Aussi bien que notre pensée étale ses couleurs sur notre langage, l’utilisation claire et précise de la langue influence notre mental et efface même des schémas de pensée qui sinon nous rendent aveugles envers la réalité.

Mes propres connaissances en sanskrit sont plus que modestes. Plusieurs fois, j’ai commencé les études de la grammaire du sanskrit en Inde et à chaque fois, j’ai été de nouveau épatée par la pureté, la clareté et la puissance de cette langue. Une curiosité que j’avais noté, il y a longtemps, c’est l’organisation de la grammaire quant aux conjugaisons des verbes et les pronoms personnels. À l’Occident, nous commençons à les apprendre par la première personne du singulier. Mais ‘je’ n’est pas la première personne qu’on apprend en sanskrit, elle ne vient qu’après la troisième et la deuxième personnes. Je dois dire que c’était même pénible d’être obligée d’inverser ma logique à moi et j’ai senti une grande difficulté de commencer à regarder de cette perspective. Plus tard, j’ai fait attention à ma propre utilisation de ce pronom et je me suis rendu compte que je n’en avais pas besoin autant que j’avais cru. Et lorsqu’on n’a pas besoin d’un mot, l’importance de son référent diminue également. Quand nous pensons aux autres d’abord, ça nous aère la tête et nous rend naturellement plus généreux.

Pendant des années, j’ai pu constater ce genre de détails et de déviations dans ma pensée et mon langage et je suis devenue un peu plus alerte à ce que je dis. Même le mot le plus anodin peut tout renverser. Renverser comment? Dans le domaine du yoga, nous sommes intéressés de distinguer surtout si notre monde est construit autour de notre égo. Et pour changer ça, pouvons-nous modifier nos habitudes verbales? Il y a quelques mots extrêmement intéressants que nous utilisons abondamment et avec de la routine. L’un de ceux étant ‘je’.

HÄN, SINÄ JA MINÄ

Meille ashtangajoogaharjoittelijoille Patanjali on pääasiassa tuttu Yoga Sutran kautta – tekstin, jossa kirjoittaja tiivistetysti esittää sen mistä joogassa on kyse. Pidemmässä ashtangajoogamantran versiossa me muistutammekin itseämme tästä sanomalla “Kumarran Patanjalia, joka antoi maailmalle joogan mielen puhdistamiseksi” (yogena cittasya). Mantra jatkuu “ja kieliopin puheen puhdistamiseksi” (padena vacam) “kehon puhdistamiseen hän antoi lääketieteen” (malam sarirasya ca vaidyakena). Moni myöskin tietää, että Yoga Sutra -tekstin tekijää ei tunneta ja että Patanjali-nimi tälle annettiin ehkä vuosisatoja aiemmin vaikuttaneen maineikkaan kieliopin tekijän mukaan. Siksipä tämä mantra voi olla aavistuksen hämmentävä viitataanhan siinä yhdellä samalla nimellä kahteen eri henkilöön.

On kuitenkin kiintoisaa miten mantran luoja, joka kenties tunsi tämän faktan, ryhmitteli yhteen kolme asiaa, joista hyvä elämä muodostuu: kehon, mielen ja puheen puhtaus. Tämä sama perusta löytyy laajempana Yoga Sutra -tekstin Sadhana Padassa esitetyistä Yaman ja Niyaman kymmenestä elämänohjeesta. Käyttäytymisemme on yhteydessä siihen miten ilmaisemme asioita puheessamme ja se taas pohjaa siihen miten ajattelemme. Toisaalta taas selkeä ja tarkka kielenkäyttö vaikuttaa kirkastavasti mieleemme ja poistaa ajattelumalleja, jotka tekevät meistä huomaamattamme sokeita todellisuudelle.

Omat sanskritin taitoni ovat todella vaatimattomat. Useamman kerran olen kuitenkin sanskritin opiskelun Intiassa aloittanut ja saanut samantien häikäistyä sen puhtaudesta, selkeydestä, voimasta ja paljastavuudesta. Yksi kuriositeetti on ollut se miten verbien taivutus aloitetaan kolmannesta persoonasta, toisin kuin länsimaissa. Me aloitamme aina yksikön ensimmäisestä persoonasta.  En ymmärtänyt miksi sanskritissa piti aloittaa “väärinpäin”. ‘Minä’ ei ollutkaan ykkösenä listalla. Tuntui jopa jotenkin tuskalliselta joutua nielemään tämä logiikka ja oli suorastaan hankalaa alkaa hahmottamaan maailmaa toisesta vinkkelistä kuin minästä. Miten suuri vaikutus jo sillä yksistään! Sittemmin olen kiinnittänyt huomiota tämän sanan käyttöön ja tullut siihen tulokseen, etten sitä tarvitse lainkaan niin usein kuin ennen kuvittelin. Ja kun sanaa ei tarvita, ei tarvita niin paljon sen tarkoitettakaan. 💡  Mieli vapautuu, kun ensimmäisenä ei ajattele itseään. Sen myötä ihminen muuttuu luonnostaan sydämellisemmäksi.

Vuosien ajan olen kiinnittänyt huomiota tämäntyyppisiin toistuviin oman ajatteluni ja kielenkäyttöni sivuraiteisiin sekä niiden takana oleviin ajatuksiini ja ollut kiinnostunut katsomaan tarkemmin mitä oikein sanon, kun sanon jotain. Yksikin sana voi kääntää koko tilanteen päälaelleen. Kun joogaamme, meitä kiinnostaa ensisijaisesti onko maailmamme rakentunut itsekeskeisesti eli egomme ympärille vai ei. Ja voimmeko tehdä sille jotain vain muuttamalla vääristyneitä kielenkäyttötapojamme. On niin tärkeää olla tietoinen sanavalinnoistaan. Ehkä juuri yleisimmät sanat ovat niitä, joita käytämme rutiininomaisesti ja rajoituksetta. Yksi yleisimmistä on monille meille ‘minä’.

12498565_10206866776941118_610323910_nPhoto by Mari Jannela

 

 

Advertisements

2 thoughts on “He, she, you and I

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s