Life and its miniature

Right at this moment we can see different fundamentalist groups ravaging the world with biggest force ever. We can comprehend how destructive it is to be brainwashed and we see what kind of people get brainwashed. Those, who are insecure, whose hearts are hammered by pain and loneliness and whose wounds are filled with hatred. In many cases, a “religion” offers a field for action and a channel for the destructiveness.

As far as I know there are no yogis or yoginis who’ve declared a jihad, a holy war, but still I can see that sometimes people look for the same kind of things in yoga. Fundamentalism. Purism. Fanatism. They are able to strengthen the feeling of being different from those who don’t practice and they use yoga as an arm. Instead of looking for freedom, some people search for restrictions and rules. Both can be found in yoga, because yoga as a tradition is also an art of living and healthy boundaries are part of this art. Some people want to learn to control more than anything else even if that’s completely opposite to life. And yoga is a tool to get a deeper understanding of life itself.

Sometimes people who need to control a lot and who admire this skill imagine and wish that a yoga teacher is hundred per cent a representative of the rules of a system or a tradition. Even if the Ashtanga yoga method has been part of my life for more than 20 years now, yoga is still nothing but a tool and a philosophy talking about life for me. Behind the tool, philosophy and practice there’s something we can all be in direct relation to. Life. The direct and raw touch is much more interesting for me than anything else. Yoga has helped me to go through many things, feelings, emotions, sensations and traumas, because it has given me a possibility for a closer look into my own small world. Yoga is like a miniature of life.

We shouldn’t forget real life when we practice yoga! 😀

LA VIE!

À ce moment même, nous voyons différents groupes extrémistes ravageant le monde avec une force inouï. Nous comprenons combien il est destructif d’être endoctriné et nous voyons qui sont les victimes d’un endoctrinement. Ceux qui sont dominés par le sentiment d’insécurité, dont les cœurs sont flétris par la souffrance et la solitude et dont les plaies sont submergées de haine. Dans beaucoup de cas, une “religion” offre un champ pour l’action et la canalisation pour la destructivité.

À ce que je sache, jusqu’ici, il n’y a pas de yogis ou de yoginis qui ont appelé au djihad, à la guerre sainte, mais parfois les gens cherchent des choses similaires dans le yoga. Le fondamentalisme. Le purisme. Le fanatisme. Dans leurs têtes, ils sont capables de fortifier le sentiment d’être différents des autres, de ceux qui ne pratiquent pas le yoga et ils utilisent le yoga comme une arme. Au lieu de chercher la libération, quelques-uns ne cherchent que des réstrictions et des règles. Le yoga en tant que tradition est aussi bien un art de vivre et les règlements font partie de cet art. Il y a en a qui veulent apprendre à contrôler plus que tout, même si c’est complètement opposé à la vie et même si le yoga est après tout un outil pour avoir une compréhension plus profonde de la vie elle-même.

Quelquefois les gens qui doivent contrôler beaucoup et qui admirent cette capacité chez les autres également, imaginent et souhaitent que le professeur de yoga soit à cent pour cent représentatif des réglementations d’un systême ou d’une tradition. En ce qui me concerne, même si la méthode de l’Ashtanga yoga a fait partie de ma vie plus de 20 ans aujourd’hui, le yoga pour moi n’est rien d’autre qu’un outil et une philosophie qui parle de la vie. Derrière cet outil, la philosophie et la pratique, il y a quelque chose à quoi nous pouvons tous être en relation directement. La vie. La connexion directe et simple m’intéresse beaucoup plus que rien d’autre. Le yoga m’a aidé à faire face à beaucoup de choses, d’émotions, de sensations et de traumas, parce qu’il m’a permis d’avoir une vue plus intime à l’intérieur de mon propre monde. Le yoga est une miniature de la vie.

N’oublions jamais la vraie vie quand nous pratiquons le yoga! 😀

PIKKUELÄMÄÄ JA ELÄMÄÄ

Juuri tällä hetkellä maailmassa riehuvat erilaiset fundamentalistiset suuntaukset suuremmilla panoksilla kuin koskaan. Voimme nähdä miten tuhoisaa on tulla aivopestyksi ja näemme myös millaiset ihmiset tulevat aivopestyiksi. Ne, joilla on turvaton olo, rikki revitty sisin ja vihan täyttämät haavat. Monessa tapauksessa “uskonto” tarjoaa pelikentän toiminnalle ja mahdollistaa tuhoisien tunteiden suuntaamisen vihollisiin.

Vielä ei ole tietääkseni nähty pyhään sotaan lähteneitä joogeja tai joogineja, mutta silti aika ajoin näen miten ihmiset etsivät joogasta jotain samaa. Fundamentalismia. Purismia. Fanatismia. Jotkut haluavat kasvattaa tunnetta omasta erilaisuudestaan ja erottua niistä, jotka eivät joogaa ja he käyttävät joogaa jonkinlaisena aseena muita kohtaan. Vapauden sijaan he peräänkuuluttavat rajoituksia ja sääntöjä. Molempia niitä jooga suo, koska jooga perinteenä on myös elämäntaitoa ja siihen kuuluvat muun muassa rakentavat rajat. Kontrolloinnin tarve yleensä peittää alleen joogan hienouden, sen vapauden minkä se voi ihmiselle antaa.

Kontrollia ihannoivat ihmiset kuvittelevat ja jotkut myöskin toivovat, että joogaopettaja olisi sataprosenttisesti jonkun systeemin tai tradition säännöstön edustaja. Oma joogaopettajuuteni ei kytkeydy missään nimessä yksinomaan joogaan, vaikka ashtangajoogametodi on elämässäni ollutkin jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Jooga on minulle edelleen väline ja filosofia, joka puhuu elämästä. Välineen, filosofian ja harjoittelun takana on jotain, johon voimme kaikki olla suoraan kosketuksissa. Elämä itse. Suora ja paljas kosketus kiinnostaa itseäni sunnattoman paljon enemmän kuin mikään muu. On ollut helpompi käydä monenlaisia asioita, tunteita, tuntemuksia ja traumoja läpi pienoismaailmassa, jonka joogaharjoittelu on mahdollistanut. Jooga on pienoismalli elämästä.

Minusta on tärkeää, ettei oikea elämä unohdu kelkasta! 😀

Caryatide tombée portant sa pierre, Auguste Rodin

Photo by Anne