but

The yoga philosophy of Patanjali teaches us not to think so much in order to be free. The mind is continuously making comparisons that are not necessary at all. Last year I published a post on comparing things and how it affects our world
(https://annenuotio.wordpress.com/2017/11/30/equal-to-life/).

These mindsets we live in are interesting to see as such. What is our mind seeking for our ego to feel good? Usually security. In addition to these mindsets, the separate words are also interesting to analyze. The words carry meanings. The little words carry sometimes major meanings. We can understand where our ego intervenes by watching the words we use automatically.

Let’s take only one little word, ‘but’, which is fascinating from a yogic point of view. If you go deeper in the meaning of this adversative conjunction, you see that ‘but’ is often used, when there is an expectation. Let’s see few examples with and without a but.

The room was calm, beautiful, but cold.
The room was calm, beautiful and cold.

The first sentence tells you something about the unsatisfaction of the utterer. Any reference, any comparition changes things in something they are not. Such a small word and such a great switch from reality to the ego’s world. An expectation is not reality. It’s a desire, not matter how weak. Or it’s a horizon of expectation due to whatever has happened before. The rest comes in relation to that in our mind. This is extremely significant, because with these words and mindsets we build our world. We connect either with the reality or our mind.

It’s raining and it’s warm.
It’s raining, but it’s warm.

The first sentence is a description of the situation. The second one tells that the rain makes it difficult to enjoy the warmth. When you include your point of view, does it really count? For yourself? For anybody?

We switch easily from the reality to our objective world. This is one word to use carefully. Yoga practice in life means we want to bring acceptance to every situation. We want to avoid negativity that is there only when we create it. More we but, more we feel something is lacking.

MAIS

La philosophie de yoga de Patanjali nous enseigne la liberté. La liberté s’acquiert par la diminution des pensées. Le mental fait sans cesse des comparaisons inutiles. L’année dernière, j’ai publié un post sur la comparaison des choses et comment ça nous affecte (https://annenuotio.wordpress.com/2017/11/30/equal-to-life/).

Nos dispositions d’esprit sont intéressantes à étudier en soi. Que cherche notre mental – notre égo – pour se sentir satisfait? En général, la sécurité. En plus de ces dispositions d’esprit, il est fascinant d’analyser des mots séparés que nous utilisons. Les mots portent des significations. Les petits mots portent parfois des significations fabuleusement significatives. 😳 En regardant de plus près des mots que nous utilisons presque automatiquement, nous pouvons comprendre où exactement intervient notre égo.

Prenons un seul mot, ”mais”, qui est fascinant du point de vue de la philosophie du yoga. Si nous allons plus loin dans la signification de cette conjonction adversative, nous pouvons constater que le ”mais” est utilisé souvent quand il y a une attente qui n’est pas satisfaite. Prenons deux exemples.

La pièce était belle, tranquille, mais froide.
La pièce était belle, tranquille et froide.

La première phrase nous montre l’insatisfaction de l’émetteur à l’égard de la température. N’importe quelle comparaison dans le mental change la situation en quelque chose qu’elle n’est pas en réalité. Un tout petit mot comme ça signifie un saut de la réalité au monde créé par le mental, car notre attente n’est que notre réalité. Elle n’est pas la réalité. Ou bien, c’est un horizon d’attente dû à quelque chose qui s’est passé avant. Le reste est créé par rapport à ça par notre mental. C’est extrêmement important, car avec ces mots et ces dispositions d’esprit, nous construisons notre monde. Et notre monde est penché soit plus vers la réalité soit vers notre propre mental.

Il pleut et il fait bon.
Il fait bon, mais il pleut.

La première phrase décrit la situation telle quelle. La deuxième montre qu’à cause de la pluie, nous pouvons nous plaindre. Est-ce qu’il est vraiment important d’inclure notre point de vue ou notre mécontentement? Très facilement nous dévions de la réalité à notre monde objectif. Le mot ”mais” est très fréquemment utilisé et c’est un de ceux auxquels nous devrions faire toujours attention. Le yoga dans la vie veut dire accepter toute situation avec contentement. Nous voulons par conséquent éviter la négativité qui n’est là que si nous la créons. Plus nous mettons des ”mais”, plus nous sentons que quelque chose nous manque.

MUT

Patanjalin joogafilosofia opettaa meitä olemaan ajattelematta liikaa voidaksemme olla vapaita. Mieli tekee jatkuvasti hyödytöntä vertailua. Olen aiemmin julkaisut postauksen vertailusta ja siitä, miten se vaikuttaa elämäämme (https://annenuotio.wordpress.com/2017/11/30/equal-to-life/).

Piintyneet ajattelutavat, joiden sisällä elämme, ovat itsessään kiinnostavia. Miksi mielemme etsii ratkaisuja lakkaamatta? Koska egomme tarvitsee jotain. Yleensä turvaa. Näiden ajattelumallien lisäksi yksittäiset sanat ovat mielenkiintoisia analysoitavia. Sanat kantavat merkityksiä. Joskus pienet sanat kantavat isoja merkityksiä. Voimme päästä lähemmäksi egomme luonnetta analysoimalla melkein automaattisesti käyttämiämme sanoja.

Yksi näistä herkkupaloista on ehdottomasti ‘mutta’. Jos menemme syvemmälle tämän adversatiivisen konjunktion (vastakkaisuutta ilmaisevan sidesanan) merkitykseen, voimme huomata, että sitä käytetään hyvin usein niissä tilanteissa, joissa on ollut joku odotus. Ja kun elämme odotuksessa, olemme jo astuneet pois todellisuudesta. Kyse on toiveesta, halusta, eikä ole väliä onko se laimea tai voimakas. Tai sitten meillä on odotushorisontti sen mukaan mitä olemme aiemmin kokeneet ja muu asettuu mielessämme suhteessa tähän. Tämä on erittäin merkittävää, koska sanoilla ja ajattelullamme me luomme maailmamme. Olemme yhteydessä joko todellisuuteen tai sitten oman mielemme maailmaan. Katsotaan muutama esimerkki.

Huone oli rauhallinen, kaunis, mutta kylmä.
Huone oli rauhallinen, kaunis ja kylmä.

Ensimmäinen lause kertoo jotain lausujansa tyytymättömyydestä. Hyvin usein, kun käytämme mutta-sanaa, puhumme omista odotuksistamme. Niin pieni sana ja niin suuri muutos, loikka todellisuudesta egomme maailmaan.

Ulkona sataa ja on lämmintä.
Ulkona on lämmintä, mutta siellä sataa.

Ensimmäinen lause on tilanteen kuvaus. Toinen lause kertoo siitä, että puhuja toivoo sateen loppuvan, jotta tilanne olisi hänelle tyydyttävä. Kun ahdamme oman näkemyksemme puheeseemme, onko sillä positiivista merkitystä kenellekään? Niin helposti me siirrymme todellisuudesta mielemme objektiiviseen maailmaan. Mutta-sana on sellainen, jota kannattaa käyttää viisaasti, jotta voi välttää turhan negatiivisuuden. Sen negatiivisuuden, jota tilanteessa ei ole. Se on vain katseessamme. ‘Mutta’ kertoo usein siitä, että meidän mielestämme elämästä puuttuu jotain. Mitä enemmän muttia, sitä enemmän elämä näyttäytyy puutteellisena.