Have mercy

There’s an impressive number of people not having ever tried Ashtanga Yoga practice and still having the belief that this practice is very hard and challenging and requires acrobatic skills. They think it’s for young, strong and flexible people. That’s the image of people not having the experience. But there’s also a growing number of practitioners telling me it’s too hard for them. They simply can’t manage. They have pain, they are exhausted by it and they get hurt over and over again.

It’s sometimes hard to understand how this is possible. How come people see this practice hard? Isn’t it their own image and attitude towards the practice? The practice itself is not hard. It’s  neutral. It’s all about how you integrate it into your system. The result depends on what you project on the practice. There’s nothing that can break you unless you do it yourself. The practice can’t attack you.

Whatever happens, happens because you do it. If it hurts, try another way. If it’s too heavy, make it lighter.

There’s nothing you should do. The practice doesn’t ask anything from you. It’s there for you to make the best out of it. Do it in a good and constructive way. Your way. If until here you were torturing yourself, try having mercy on yourself instead!

LES RÊNES, C’EST NOUS QUI LES TENONS

Il y a un nombre impressionnant de gens qui n’ont jamais essayé la pratique de l’Ashtanga Yoga, mais qui malgré cela, connaissent ces faits: cette pratique est très dure et exigeante. J’ai pu constater la même chose sur de multiples articles dans les magazines, comme s’il s’agissait d’une pratique exclusivement pour les jeunes, flexibles et vigoureux. Mais ce n’est pas uniquement les gens de l’extérieur qui le pensent!  Je dirais que c’est presque la majorité des pratiquants qui se battent avec la pratique et trouvent que la méthode est tellement exigeante qu’ils ne peuvent pas continuer.  La pratique est trop longue ou la discpline est trop difficile à intégrer dans la vie courante et familiale.

Pour moi, c’est toujours le même étonnement, car  je ne sais pas d’où vient ces idées et ces expériences violentes. La pratique elle-même est totalement neutre. Elle n’est pas exigeante. Tout dépend comment on s’y met et quelle est notre propre relation à son égard.  C’est une étude constante aussi bien de la pratique elle-même que de nous-mêmes. Si nous avons mal, c’est que nous nous faisons mal nous-mêmes par la pratique.

Si la pratique nous semble trop dure, il faut faire plus léger et avec plus de douceur. Si on se fait mal, il faut trouver une autre façon qui ne fasse pas mal. La pratique ne nous casse pas, mais la façon aggressive et inattentive de la faire.

Nous ne sommes pas obligés de nous épuiser par la pratique. Ne nous fatiguons pas avec une respiration forcée, des mouvements trop intenses et des jugements intérieurs! Nous pouvons choisir une manière constructive et saine de faire et dans cette atmosphère, nous pouvons garder une exigeance propice envers nous-mêmes. Si jusqu’ici nous n’avons fait que de nous torturer, il est peut-être temps de changer. Soyons indulgents envers nous-mêmes.

ARMOA

Hämmästyttävän monet ihmiset, jotka eivät ole kokeilleetkaan ashtangajoogaharjoittelua, ovat siitä tämän verran jujulla: Se on hurjaa, akrobaattista, vaativaa ja todella rankkaa. Se sopii nuorille, notkeille ja vahvoille.

Tämä ei ole yksinomaan ulkopuolisten näkemys, vaan myös monen harjoittelijan tunne. Tunne kyvyttömyydestä, väsymyksestä ja epävarmuudesta harjoituksen suhteen saattaa jopa vahvistua vuosi vuodelta. Minulta kysytään tuon tuostakin neuvoja siihen mitä tehdä, kun harjoitus tuntuu yksinkertaisesti liian rankalta ja tuo uusia kivuliaita ongelmia eteen.

Joskus on vaikea ymmärtää miksi näin on. Miksi ihmiset näkevät asian niin, että harjoitus on rankka. Onko se vain omasta mielikuvasta ja siitä syntyvästä asenteesta johtuvaa? Harjoitus nimittäin on täysin neutraali. Kaikki mitä siinä tapahtuu lähtee meistä itsestämme,  teemme  harjoitusta omalla tavallamme. Harjoitus ei voi rikkoa kehoa, vaan me itse rikomme kehon harjottelemalla liian rajusti tai huolimattomasti.

Olen saanut nähdä hälyyttäviä tilanteita, joissa keho natisee liitoksissaan ihan ihmisen omasta suhtautumisesta ja kohtuuttomuudesta johtuen. Joillain elinvoima on voinut kulua hirmuisen päivittäisen rääkin ylläpitoon.

Jos sinuun sattuu, voit muuttaa tapaasi niin, ettei enää satu. Jos harjoitus on liian rankka, tee vähemmän tai pehmeämmin. Älä huhki, älä puuskuta, älä kuluta itseäsi loppuun. Älä turhaan tee harjoituksesta vaikeaa. Harjoitus ei vaadi keneltäkään mitään. Voit valita rakentavan ja hoitavan tavan tehdä ja vaatia itseltäsi sopivasti. Jos olet tähän asti kiduttanut itseäsi, voit vaihteeksi vaikka armahtaa itsesi!

ImagePhoto by Minna Nuotio

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s